Tämä kevät on sujunut bloggaamisen osalta vähän vaitonaisesti tai ainakin postauksia on tullut julkaistua vähemmän. On ollut ideapulaa, rahapulaa, aikapulaa sekä sitten yksi kaksijalkainen, jonka ympäristö ei enää hetkeen ole rajoittunut siihen matonreunaan. Tyttö liikkuu vielä melko kömpelösti, joten samaan aikaan on kummallista miten kiinnostunut hän on kiipeämisestä. Ihan joka paikkaan! Sängylle, tuoleille, pöydille, keittiötasolle… vaihtoehtoja on paljon! Keittiön vetolaatikot avaamalla saa niistä esimerkiksi tehtyä itselle kätevät portaat, ja taas riittää pikkukäsillä haalittavaa.
Ei ole ollut siis kovin isoa pointtia laittaa tasoille uusia asetelmia, kun kaiuttimetkaan eivät pysy paikoillaan. Lisäksi kaikenlaista sälää ajelehtii meillä koko ajan huoneesta toiseen, sohvan alta löytyy hammasharja, sukkalaatikosta tutteja, DVD-soittimesta pankkikortti ja osa kamoista katoaa ikiajoiksi jonnekin mustaan aukkoon (Moccamasterin kansi, onko näkynyt?). Koti on siis ollut kamalassa kaaoksessa koko kevään eikä siksi sisustusjuttuihin ole huvittanut juuri satsata. Lähinnä oon keskittynyt rukoilemaan, ettei ihan koko omaisuus tuhoutuisi tässä prosessissa.. ;). Mutta yksi vaihehan tämäkin on ja pian hän varmaan jo järjestelee ponejaan oman huoneensa rikkumattomassa hiljaisuudessa, haha 😀 😀
Tähän postaukseen tuli aika paljon värejä. Marimekon tunika oli heräteostos alesta, ja on aika herkku vai mitä!
Yes, those little hands have an agenda of their own. To touch everything they possibly can find! If there is something interesting on the table, she´ll take a chair and climb. Same applies to all counters in our house, she has no fear for hights, I can tell you! So this is a one reason why my blog has been a bit quiet this spring. We have stuff everywhere – thoothbrushes under the sofa, dummies in sock drawers, Visa card stuffed into a DVD player and so on. So it´s has been nearly pointless to do any bigger home renovations – or decorations for that matter. But I know it´s just a phase and soon she´ll be sorting out her ponies or suchs 😀
0 thoughts on “THOSE LITTLE HANDS..”
Leave a Reply
You might also enjoy
About me
Kauniita, iloisia värejä! Tunika on kyllä ihana. Tuota samankuosista mekkoa olen katsonut kuopukselle, mutta sen kokoisia ei olekaan. Tunikaa näyttäisikin olevan.
Joo tämä kuosi on tosi herkku! Ja hyvässä lykyssä tunika sopii jopa mekkoa kauemmin eli ei mene pieleen varmaan se ostos 🙂
Hahaa 🙂 Meillä eleli muutama vuosi sitten kaksi kiipijää..Tiedän siis tunteen ja hien määrän, kun säntäilee perässä.
Kerran tulin paikalle, kun kuopus 1,5v. oli työntämässä rullalle käärimäänsä olkkarin mattoa ikkunasta ulos 🙂 Kurkkasin sitten ikkunasta, niin siellähän köllöttivät Kivi-tuikut kivikossa, ikkunalaudalta alas vaan.. Onneksi säilyivät ihmeen kaupalla ehjinä, vain yhdessä on vähän lommoa kyljessä.
Mutta siis, tuokin vaihe menee yhtäkkiä ohi ja sattumuksia on hauska muistella.
Voi apua mitkä voimat, jos on maton saanut rullalle ja kohti ikkunaa..! 😀 Meillä tyttö on tähän mennessä heittänyt vaan pari lelua parvekkeelta alas eli toistaiseksi ei tuommosta vahinkoa ola vielä tullut. Kivi-tuikut on meilläkin saaneet kyytiä, mutta ne on kyllä uskomattoman kestäviä – siis ainoita, joita voi pitää missään esillä…
Niin tuttua. Lapset ovat tosin jo isompia, mutta tavaraa ajelehtii ja laitteet hajoaa. Mieti, että koska tämä kaaos loppuu.:D
Poika on meillä nyt 6-vuotias ja on onneksi aika hyvä huolehtimaan tavaroistaan. Eli ainakin 3-4 vuotta saa vielä odotella, voi puuh…..! .9
I feel you! Nyt on kaman heittely vähän hiljentynyt, kun nuorinkin on jo kolme. Tosin hänen lempiharrastuksensa on edelleen legolaatikoiden vähittäinen tyhjentäminen hyllyn taakse 🙂 Tuo ihmisolentojen kehittyminen on yhtäaikaa kutkuttavaa ja siivon kannalta raastavaa!
No just näin – kun koko ajan ei voi olla kieltämässäkään eli sotkua on aivan pakko sallia, jotta arki sujuu ja lapsi oppii uutta. Eilen oli juuri löytänyt vihreän yliviivaustussin ja vetänyt sillä komeet raidat valkoiseen päiväpeittoon. Neidin viaton kommentti siihen: oho! 😀 😀