• GRYNING BY SANDBERG

    Hei! Vanhaksi tulemisessa on omat hyvät puolensa. Yksi niistä on se, että tuntee oman tyylinsä. Kun näin ensimmäiset pressikuvat Sandbergin kevään uutuuksista, alkoi sydän sykkiä välittömästi. Gryning - aamunsarastus. Jo pelkkä nimi vetosi pohjoiseen sieluun ja tapetti itsessään kuvasti juuri sitä. Uuden päivän hämyä ja aurinkoa nousemassa jostain puiden takaa. Seinälle laitettu paperi saa mut näköjään jo ihan lyyriseksi!   Tapetti laitettiin siis eilen ja se on aivan tavattoman
  • THE KITCHEN

    Hei! Perjantain kunniaksi voin astua hetkeksi pois mukavuusalueelta. Ei tämä Suomen kauhein keittiö -kisaa voittaisi eikä varmaan pääsisi edes finaalipaikoille, mutta kyllä mä tälle silti jotain tekisin. Kotiäitinä tyydyin käsittelemään ainoastaan keittiötason uusiksi eli massiivipuutaso vaaleni todella kivasti Osmon puuöljyllä (sävy koivu).   Kuvissa keittiönkaapit näyttävät paljon todellisuutta vaaleammilta, mutta ovat siis erittäin kellertävät. Myös toiminnallisuudessa
  • PROJECT BEDROOM

    Eilen oli ihan kummallinen päivä. Sormissa suorastaa kutisi, kun mietin mitä pikkuremppaa alkaisin tekemään. Keittiön tasot voisi hioa ja käsitellä vaaleiksi. Vaikka parasta olisi uusia koko keittiö. Kaataa vähän seinää ja aloittaa uudelta pohjalta.. In my dreams! Mutta _jotain_ huvittaisi silti tehdä, edes vähän. Onko tuttu tunne?   Jotta sitä jotain saa oikeasti syntymään, on pakko tehdä ensin päätös. NYT. Tämä pois! Joo-o, helppoa siihen asti mutta sitten iskee ainakin
  • IN RETROSPECT

    Hei! Jo on talvi, tänään tultiin saaresta _veneellä_, mikä on aika merkillistä vuodenaikaan nähden. Pikkuisen lunta voisin siis toivoa, ihan siis sen verran että tulisi valoa elämään. Sähkölämmittäjä toki tykkää leudosta talvesta, mutta bloggaaja ei! Siinäpä syy miksi edellisen ja tämän postauksen väliin ehti monta päivää.. Ei valoa = ei kuvia (ja tästä valittaminen on niiiin klisee, tiedetään sekin :).   Mutta hätä keinot keksii eli päätin tehdä meidän ruokailutilasta
  • ROOM FOR A GIRL

    Heip! Näiden kuvien laittamisessa sitten kestikin (yli kaksi kuukautta!), mikä hyvin kertoo mun bloggaustyylistä. Ei ole suoraviivaista ja ohjelmoitua vaan täysin fiiliksen mukaan.. Eli kuviin liittyen taustaa sen verran, että järjestin lokakuussa meidän kohta 1-vuotiaalle tytölle hieman enemmän tilaa vaihtamalla kahden huoneen paikkaa. 6-vuotias poika sai omaa rauhaa muuttamalla "välihuoneesta" tilaan, jossa ennen oli lähinnä meidän aikuisten työpöydät (ks kuvat Paavon huoneesta